$siteTitle

Tapahtuman historia

Pyhän Laurin kirkon ympäristö on ollut halki vuosisatojen vilkas markkinapaikka. Ennen Helsingan keskiaikapäivää Vantaan kansanperinteen ystävät ry järjesti paikalla 27 vuoden ajan Laurin elojuhlat. Helsingan keskiaikapäivä on Laurin elojuhlien perillinen ja vaikka markkinoiden luonne muuttui, haluttiin tapahtuman ajankohta pitää entisellään.

Helsingin pitäjän kirkonkylän sydämessä on noin vuonna 1455 rakennettu keskiaikainen, Pyhällä Laurille pyhitetty kirkko. Helsingan keskiaikapäivää vietetään vuosittain kirkon nimikkopyhimyksen Laurentiuksen eli Laurin päivän (10.8.) aikoihin.

Tapahtuman nimessä esiintyvä Helsinga juontaa juurensa Vantaan keskiaikaisesta nimestä. Keskiajalla Vantaan paikalla oli laaja, pääkaupunkimme Helsingin yli ulottuva pitäjä, joka oli nimeltään Helsinga. Tapahtuman nimellä on haluttu kunnioittaa Vantaan ja pääkaupunkiseudun historiaa sekä keskiaikaisuutta.

Helsingan keskiaikapäivän symboliksi on valittu kukko, joka komeilee myös tapahtuman logossa. Kukko kuvastaa Vantaan Mårtensbyn kaivauksilta löytyneen tynnyrin hanan kukkoa. Kuva vie ajatukset myös Pyhän Laurin kirkon viereisen tapulin huipulla tähyilevään kukkoon. Taplin kukko on koko Helsingin pitäjän kirkonkylän vartija, joka tuulen puhaltaessa vaihtaa suuntaa ja kyläläisten uskomusten mukaan myös osaa ennustaa.

Symbolisesti kukko kuvastaa myös oppimista. Meille järjestäjille on tärkeää, että Helsingan keskiaikapäivässä voi kokea aikamatkan keskiaikaan sekä voimme tapahtuman avulla tuoda esiin tietoa menneisyydestämme.

Vantaa-Seuran blogista voit lukea lisää tapahtuman taustoista sekä kukosta.

Tervetuloa aikamatkalle Helsingaan!